Venny Snellman 

Venny Snellman syntyi vuonna 1893 Raahessa perheensä 12. lapsena. Ylioppilastutkinnon suoritettuaan hän aloitti sairaanhoitajan opinnot vuonna 1915 Helsingin yleisen sairaalan kirurgian klinikan sairaanhoitajakoulussa, jonka johtajana toimi Sophie Mannerheim, Kirurgisen sairaalan ylihoitaja.  Opiskeluaikana on taltioitu merkintä: "mycket duglig, klart och redigt huvud." Lahjakas ja uuttera sairaanhoitajatar halusi kehittyä ja kehittää; Sophie Mannerheim valitsi oppilaistaan parhaimmat kehittämään hoitotyötä. Venny Snellmanin hän valitsi kehittämään ennalta ehkäisevää hoitotyötä.

Venny Snellman perehtyi terveyssisaren tehtävään opiskeltuaan Bedford Collegessa Lontoossa 1920-luvun alussa. Suomeen palattuaan hänestä tuli Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoidon tarkastaja ja terveyssisarten kouluttaja. Hän tuki systemaattisesti terveyssisaria heidän työssään, piti puheita kohottaakseen väestön ja kunnallisten päättäjien kiinnostusta terveyssisartyöhön ja asetti seuraavan tavoitteen: "Terveyssisar joka paikkakunnalle maassamme."

1920-luvun lopulla Yhdysvaltoihin tehdyn kuuden kuukauden mittaisen opintomatkan jälkeen hänestä tuli Lääkintöhallitukseen perustetun ensimmäisen naispuolisen sairaanhoitajatarkoulutuksen tarkastaja vuosiksi 1930–1957. Tehtävässään hän teki tarkastusmatkoja, joilla havaitsi mm. sairaanhoitajatarkoulutuksen epäkohtia: oppilaiden pitkät työvuorot, jopa 80 tuntia viikossa, huonot asunto-olot ja sen, ettei oppilailla ollut mahdollisuutta ruokailla työaikana. Tarmokkaalla toiminnallaan hän vähitellen aikaansai oppilaille inhimillisemmät opiskeluolosuhteet.

Opetuksen laatu - tai oikeastaan laadun puute - oli Venny Snellmanin huolenaiheena. Laadun parantamiseksi Snellman teki mittavan työn opetuksen kehittäjänä.  Hän vaikutti alan oppikirjojen kehittämiseen ja käyttöön ottoon toimiessaan Sairaanhoitajatarjärjestöjen oppikirjakomitean puheenjohtajana. 1930-luvulla valmistuivat "Sairaanhoidon alkeet" ja siihen liittyvä "Sairaanhoidon alkeiden käsikirja", jotka Lääkintöhallituksen määräyksestä tulivat pakollisiksi kaikissa kouluissa ja harjoitussairaaloissa. Tämä takasi tiettyä yhdenmukaisuutta ja varmisti osaltaan opetuksen laadun eri puolilla maata.

Venny Snellmanin työtä arvostettiin: hän oli sekä työnsä että järjestössä pitkään toimittuaan sairaanhoitajille tuttu. Hänen täyttäessään 50 vuotta, maan sairaanhoitajat keräsivät hänelle rahalahjan, jonka hän luovutti peruspääomaksi perustettavalle Sairaanhoitajien koulutussäätiölle, joka perustettiin 19.12.1944.

::::::::::::::::::::::

Venny Snellman föddes år 1893 i Brahestad som familjens tolfte barn. Efter avlagd studentexamen inledde hon sjukskötarstudier år 1915 vid Helsingfors allmänna sjukhus’ kirurgiska kliniks sjukskötarutbildning. Som ledare för utbildningen fungerade Sophie Mannerheim, Kirurgiska sjukhusets överskötare. Under studietiden fick hon omdömen som: ”mycket duglig, klart och redigt huvud”. Den begåvade och flitiga sjuksköterskan ville utvecklas och utveckla; Sophie Mannerheim valde ut sina bästa elever för att utveckla vårdarbetet. Venny Snellman valde hon för att utveckla det förebyggande vårdarbetet.

Venny Snellman satte sig in i hälsosysterns arbete genom sina studier vid Bedford College i London i början av 1920-talet. När hon återkom till Finland blev hon barnskyddsinspektris för General Mannerheims barnsskyddsförbund och utbildare av hälsosystrar.  Hon stödde systematiskt hälsosystrarna i deras arbete, höll anföranden för att öka befolkningens och de kommunala beslutsfattarnas intresse för hälsosysterarbetet och satte målsättningen: ”En hälsosyster på varje ort i vårt land”.

Efter en månads lång studieresa till USA i slutet på 1920-talet blev hon åren 1930 – 1957 den första kvinnliga inspektrisen för sjuksköterskeutbildning vid Medicinalstyrelsen. I tjänsten gjorde hon inspektionsresor, där bland annat sjuksköterskeutbildningens olägenheter uppdagades: elevernas långa arbetsskift, tom. 80 timmar i veckan, dåliga boendeförhållanden och det, att eleverna inte hade möjlighet att äta på arbetstid. Genom driftigt arbete fick hon småningom till stånd mänskligare studieförhållanden för eleverna.

Undervisningens kvalitet – eller egentligen brist på kvalitet – var ett bekymmer för Venny Snellman. För att förbättra kvaliteten gjorde Snellman ett ansenligt arbete med att utveckla undervisningen. Som ordförande för Sjuksköterskeorganisationernas lärobokskommitté verkade hon för utveckling och bruk av läroböcker i branschen. På 1930-talet utkom ”Sairaanhoidon alkeet” och till den hörande ”Sairaanhoidon alkeiden käsikirja”, som på Medicinalstyrelsens order blev obligatoriska i alla skolor och undervisningssjukhus. Detta garanterade en viss enhetlighet och säkrade delvis undervisningens kvalitet på alla håll i landet.

Venny Snellmans arbete uppskattades: hon var både genom sitt arbete och långvariga engagemang i organisationer känd för sjukskötarna. När hon fyllde 50 år samlade landets sjukskötare i hop en penninggåva till henne, vilken hon donerade som grundkapital för grundandet av Stiftelsen för sjuksköterskeutbildning, som grundades 19.12.1944.