Venny Snellman -tunnustusapuraha - Venny Snellmans hederspris

 

Kuka oli Venny Snellman?
 

Venny Snellman syntyi vuonna 1893 Raahessa perheensä 12. lapsena. Ylioppilastutkinnon suoritettuaan hän aloitti sairaanhoitajan opinnot vuonna 1915 Helsingin yleisen sairaalan kirurgian klinikan sairaanhoitajakoulussa, jonka johtajana toimi Sophie Mannerheim, Kirurgisen sairaalan ylihoitaja.  Opiskeluaikana on taltioitu merkintä: "mycket duglig, klart och redigt huvud." Lahjakas ja uuttera sairaanhoitajatar halusi kehittyä ja kehittää; Sophie Mannerheim valitsi oppilaistaan parhaimmat kehittämään hoitotyötä. Venny Snellmanin hän valitsi kehittämään ennalta ehkäisevää hoitotyötä.

Venny Snellman perehtyi terveyssisaren tehtävään opiskeltuaan Bedford Collegessa Lontoossa 1920-luvun alussa. Suomeen palattuaan hänestä tuli Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoidon tarkastaja ja terveyssisarten kouluttaja. Hän tuki systemaattisesti terveyssisaria heidän työssään, piti puheita kohottaakseen väestön ja kunnallisten päättäjien kiinnostusta terveyssisartyöhön ja asetti seuraavan tavoitteen: "Terveyssisar joka paikkakunnalle maassamme."

1920-luvun lopulla Yhdysvaltoihin tehdyn kuuden kuukauden mittaisen opintomatkan jälkeen hänestä tuli Lääkintöhallitukseen perustetun ensimmäisen naispuolisen sairaanhoitajatarkoulutuksen tarkastaja vuosiksi 1930–1957. Tehtävässään hän teki tarkastusmatkoja, joilla havaitsi mm. sairaanhoitajatarkoulutuksen epäkohtia: oppilaiden pitkät työvuorot, jopa 80 tuntia viikossa, huonot asunto-olot ja sen, ettei oppilailla ollut mahdollisuutta ruokailla työaikana. Tarmokkaalla toiminnallaan hän vähitellen aikaansai oppilaille inhimillisemmät opiskeluolosuhteet.

Opetuksen laatu - tai oikeastaan laadun puute - oli Venny Snellmanin huolenaiheena. Laadun parantamiseksi Snellman teki mittavan työn opetuksen kehittäjänä.  Hän vaikutti alan oppikirjojen kehittämiseen ja käyttöön ottoon toimiessaan Sairaanhoitajatarjärjestöjen oppikirjakomitean puheenjohtajana. 1930-luvulla valmistuivat "Sairaanhoidon alkeet" ja siihen liittyvä "Sairaanhoidon alkeiden käsikirja", jotka Lääkintöhallituksen määräyksestä tulivat pakollisiksi kaikissa kouluissa ja harjoitussairaaloissa. Tämä takasi tiettyä yhdenmukaisuutta ja varmisti osaltaan opetuksen laadun eri puolilla maata.

Venny Snellmanin työtä arvostettiin: hän oli sekä työnsä että järjestössä pitkään toimittuaan sairaanhoitajille tuttu. Hänen täyttäessään 50 vuotta, maan sairaanhoitajat keräsivät hänelle rahalahjan, jonka hän luovutti peruspääomaksi perustettavalle Sairaanhoitajien koulutussäätiölle, joka perustettiin 19.12.1944.

 

::::::::::::::::::::::

Venny Snellman föddes år 1893 i Brahestad som familjens tolfte barn. Efter avlagd studentexamen inledde hon sjukskötarstudier år 1915 vid Helsingfors allmänna sjukhus’ kirurgiska kliniks sjukskötarutbildning. Som ledare för utbildningen fungerade Sophie Mannerheim, Kirurgiska sjukhusets överskötare. Under studietiden fick hon omdömen som: ”mycket duglig, klart och redigt huvud”. Den begåvade och flitiga sjuksköterskan ville utvecklas och utveckla; Sophie Mannerheim valde ut sina bästa elever för att utveckla vårdarbetet. Venny Snellman valde hon för att utveckla det förebyggande vårdarbetet.

Venny Snellman satte sig in i hälsosysterns arbete genom sina studier vid Bedford College i London i början av 1920-talet. När hon återkom till Finland blev hon barnskyddsinspektris för General Mannerheims barnsskyddsförbund och utbildare av hälsosystrar.  Hon stödde systematiskt hälsosystrarna i deras arbete, höll anföranden för att öka befolkningens och de kommunala beslutsfattarnas intresse för hälsosysterarbetet och satte målsättningen: ”En hälsosyster på varje ort i vårt land”.

Efter en månads lång studieresa till USA i slutet på 1920-talet blev hon åren 1930 – 1957 den första kvinnliga inspektrisen för sjuksköterskeutbildning vid Medicinalstyrelsen. I tjänsten gjorde hon inspektionsresor, där bland annat sjuksköterskeutbildningens olägenheter uppdagades: elevernas långa arbetsskift, tom. 80 timmar i veckan, dåliga boendeförhållanden och det, att eleverna inte hade möjlighet att äta på arbetstid. Genom driftigt arbete fick hon småningom till stånd mänskligare studieförhållanden för eleverna.

Undervisningens kvalitet – eller egentligen brist på kvalitet – var ett bekymmer för Venny Snellman. För att förbättra kvaliteten gjorde Snellman ett ansenligt arbete med att utveckla undervisningen. Som ordförande för Sjuksköterskeorganisationernas lärobokskommitté verkade hon för utveckling och bruk av läroböcker i branschen. På 1930-talet utkom ”Sairaanhoidon alkeet” och till den hörande ”Sairaanhoidon alkeiden käsikirja”, som på Medicinalstyrelsens order blev obligatoriska i alla skolor och undervisningssjukhus. Detta garanterade en viss enhetlighet och säkrade delvis undervisningens kvalitet på alla håll i landet.

Venny Snellmans arbete uppskattades: hon var både genom sitt arbete och långvariga engagemang i organisationer känd för sjukskötarna. När hon fyllde 50 år samlade landets sjukskötare i hop en penninggåva till henne, vilken hon donerade som grundkapital för grundandet av Stiftelsen för sjuksköterskeutbildning, som grundades 19.12.1944.

 

20. Venny- tunnustusapuraha johtava ylihoitaja Marja Renholmille

Helsingin yliopistollisen sairaalan johtava ylihoitaja Marja Renholm palkittiin 26.10.2020 Venny Snellman -tunnustusapurahalla rohkeasta, uutta luovasta ja tuloksellisesta toiminnasta hoitotyön kehittämiseksi.

Marja Renholm on ammatilliselta koulutukseltaan sairaanhoitaja ja kirurginen erikoissairaanhoitaja. Hän on suorittanut terveystieteiden maisterin ja terveystieteiden tohtorin tutkinnon pääaineenaan hoitotiede.  Valmistuttuaan sairaanhoitajaksi Marja Renholm toimi noin 10 vuoden ajan kliinisessä hoitotyössä päivystysosastolla Meilahden sairaalassa. Vuodesta 2000 lähtien hän on toiminut eriasteisissa hoitotyön esimies- ja johtamistehtävissä HUSissa: ensin osastonhoitajana, vuoteen 2010 asti ylihoitajana ja vuosina 2010-2017 johtavana ylihoitajana HUS:n Medisiinisessä- ja akuutti tulosyksikössä.  

Vuodesta 2017 lähtien Marja Renholm on työskennellyt johtavana ylihoitajana HYKS sairaanhoitoalueen johdon vastuuyksikössä. Hänellä on vankka kliininen ja hallinnollinen osaaminen. Hallinnollista osaamistaan hän on vahvistanut mm. johtamisopinnoilla. Renholmin väitöskirjassa yhdistyi myös hänen kliininen ja hallinnollinen osaamisensa. Väitöskirja kohdistui päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuuteen tuottaen erityisesti potilaan näkemyksen asiaan sekä ehdotuksia siitä, miten palvelujärjestelmää tulisi kehittää.

Johtava ylihoitaja Marja Renholm sai tunnustuksen erityisesti Covid19- pandemian aikaisesta toiminnasta.    Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella pandemia käynnistyi voimakkaimmin ja tartuntojen määrä on ollut suurin. Myös epidemian vuoksi tehdyt muutokset ovat olleet suurimmat. HUS on ottanut vastaan suurimman osan pandemian ajan toimintojen käytännön organisointityöstä ja siten Renholmin toiminnan vaikutuksien voidaan katsoa ulottuvan laajemmallekin.

Vuosi 2020 on ollut Renholmin työuralla poikkeuksellinen koronavirusepidemian vuoksi. Uusi koronavirus pelotti niin potilaita kuin henkilöstöä. Nopeassa tahdissa oli tarve tehdä uusia asioita, ohjeistuksia ja henkilökuntajärjestelyjä. Renholm osallistui hoitotyön johtajana pandemiakoordinaatio-ryhmän ja sen työvaliokunnan työskentelyyn. Ryhmät ovat tehneet strategista ja operationaalista suunnittelua koronapandemian hoitamiseksi. Renholmin johtamana on tiivistetty Hyksin hoitotyön johtoryhmän työskentelyä ja tehty yhteistyössä hoitohenkilöstön siirtosuunnitelmat. Hän on ollut mukana kehittämässä myös koronavirusnäytteenottoon drive in- pisteitä sekä osallistunut hoitotyön edustajana HUS:n, Uudenmaan kuntien- sekä Erva- alueen pandemiakoordinaatioryhmiin.

Enimmillään yli 1500 HUSin työntekijää toimi keväällä ja kesällä 2020 muuttuneissa tehtävissä. Renholmin vastuulla on ollut hoitohenkilökunnan sijoittuminen koronaviruspotilaita hoitaviin yksiköihin Hyksissä. Tilanteessa vaadittiin lyhyessä ajassa suunnitelmat mm. tarvittavasta koulutuksesta koronaviruspotilaiden hoitoon, suojautumisesta sekä yhtenäisistä käytänteistä laatu ja potilasturvallisuus huomioiden.

Koronaviruspandemia on vaatinut hoitotyön johtajilta kykyä muutosjohtamiseen sekä jatkuvan muutosvalmiuden ylläpitämistä. Haasteita on tuonut tarve muuttaa ohjeistuksia hyvinkin nopeasti suuressa organisaatiossa ja hoitotyön johtajat tarvitsevat itsekin tukea. Yksiköiden esimiehet tarvitsivat ohjeita ja tukea päivittäisjohtamiseen esim. työvuorosuunnitteluun, uusien hoitajien perehdyttämiseen ja muuttuvien ohjeiden toteuttamiseen. Renholm on omassa toiminnassaan pyrkinyt rohkaisemaan ja motivoimaan hoitotyön johtajia muutosten läpiviennissä kuuntelemalla sekä kuulemalla heitä aidosti ja pyrkien säilyttämään positiivisen ilmapiirin.

Johtava ylihoitaja, terveystieteiden tohtori Marja Renholmin toiminta hoitotyön johtajana havainnollistaa hoitotyön ja hoitotyön koulutuksen ja erityisesti hoitotyön johtamisen merkityksen terveydenhuollon poikkeuksellisissa olosuhteissa.

 

19. tunnustusapurahan saaja on  professori Helena Leino-Kilpi

 

Turun yliopiston hoitotieteen professori Helena Leino-Kilpi sai tunnustuksen pitkäjänteisestä ja menestyksellisestä hoitotyön koulutuksen kehittämisestä ja siihen vaikuttamisesta sekä hoitotyön roolin vahvistamisesta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Opetuksen laatu - tai oikeastaan laadun puute - oli Venny Snellmanin huolenaiheena. Laadun parantamiseksi Snellman teki mittavan työn opetuksen kehittäjänä.  Hän  oli  Sairaanhoitajatar-järjestöjen oppikirjakomitean puheenjohtaja ja vaikutti oppikirjojen kehittämiseen ja ylipäätään niiden käyttöön ottamiseen. 1930-luvulla valmistuivat "Sairaanhoidon alkeet" ja siihen liittyvä "Sairaanhoidon alkeiden käsikirja", jotka Lääkintöhallituksen määräyksestä tulivat pakollisiksi kaikissa kouluissa ja harjoitussairaaloissa. Tämä takasi tiettyä yhdenmukaisuutta ja varmisti osaltaan opetuksen laadun eri puolilla maata.

Sairaanhoitajien koulutussäätiön yksi strateginen painopistealu­e on edelleenkin nimenomaan hoitotyön koulutuksen kehittäminen ja siihen vaikuttaminen. Vuoden 2019 Venny, professori Helena Leino-Kilpi  on pitkäjänteisesti jatkanut Venny Snellmanin viitoittamalla tiellä ja tunnustetusti toteuttanut SHKSn strategiaa niin kansallisesti kuin myös kansainvälisesti.

Helena Leino-Kilpi  on sairaanhoitaja, sairaanhoidon opettaja ja väitellyt tohtoriksi hoitotieteessä. Hänen asiantuntijuusalueensa ovat terveydenhuollon ja hoitotyön etiikka, kliininen hoitotyö, terveydenhuollon ja sen koulutuksen pedagogiikka.

Vuodesta 1998 lähtien Helena Leino-Kilpi on toiminut hoitotieteen professorina Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hoitotieteen laitoksella sekä hoitotieteen laitoksen johtajana. Hän opettaa niin perus- kuin tohtorikoulutuksessa. Leino-Kilpi toimii myös sivutoimisena ylihoitajana TYKS:ssä, jossa hän muun muassa koordinoi tutkimustoimintaa.

Leino-Kilven  julkaisuluettelo on todella mittava.Hän on julkaissut yli 560 vertaisarvioitua artikkelia, yli 130 muuta tieteellistä artikkelia  ja lukaisua, lähes  200  ammatillista  ja muuta julkaisua ja  769 abstraktia.Leino-Kilven  yli 500 tieteellisen julkaisun luettelon ensimmäinen referee – julkaisu vuodelta 1985 on aiheeltaan  hyvinkin ajankohtainen, tismalleen tähän päivään liittyvä: Opiskelija-arviointi sairaanhoitajakoulutuksessa. Laadullinen näkökulma loppukokeeseen.

Professori Helena Leino-Kilvellä on ainutlaatuisia kansainvälisiä tehtäviä. Hän toimii muun muassa kansainvälisten tutkimushankerahoittajien käyttämänä arvioitsijana. Lisäksi hän on jo parinkymmenen vuoden ajan saanut tutkimusrahoitusta EU:lta, mikä sekin on hyvin ainutlaatuista meillä Suomessa. Helena Leino-Kilpi on toiminut myös Kings College Londonin kansainvälisessä ohjausryhmässä ja on parhaillaan muun muassa arvostetun hoitoalan yliopiston Trinity Collegen, School of Nursing and Midwiferyn vieraileva professori.

Helena Leino-Kilven  kansainvälinen toiminta hoitotieteen kehittäjänä on  erittäin  laaja ja merkittävä. Hän on kansallisesti merkittävä hoitotyön asiantuntija, joka on vahvasti vaikuttanut suomalaisen hoitotyön tunnettuuteen ja arvostukseen myös maailmalla.

 

 

18.  tunnustusapuraha  tutkimusjohtaja, TtT Arja Holopaiselle

 

Sairaanhoitajien koulutussäätiö myöntää  Venny Snellman tunnustusapurahan vuosittain rohkeasta, uutta luovasta ja tuloksellisesta toiminnasta hoitotyön kehittämiseksi. Arja Holopainen on tehnyt merkittävää työtä näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämiseksi niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

 

TtT Arja Holopainen on toiminut Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) tutkimusjohtajana vuodesta 2008. Lisäksi hän toimii sekä WHO:n Hoitotyön yhteistyökeskuksen että Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtajana. Hotuksen ja yhteistyökeskusten toiminta keskittyy näyttöön perustuvan terveydenhuollon edistämiseen. 

 

Näyttöön perustuva toiminta voidaan määritellä prosessiksi, jossa luetettavaksi arvioitua näyttöä hyödynnetään käytännössä. Toiminnan merkitystä perustellessaan Holopainen toteaa, että perusteeton hoitokäytäntöjen vaihtelu ei ole kenenkään etu. Edelleen on hoitokäytäntöjä, joiden tulosten vaikuttavuus tai merkityksellisyys potilaalle on voitu tutkimuksilla osoittaa olemattomaksi. Näiden käytäntöjen kehittäminen on ennen kaikkea potilaan etu, mutta myös työntekijät ja yhteiskunta hyötyvät, kun toiminasta voidaan karsia vanhentuneet ja turhia kustannuksia aiheuttavat toiminnot, sanoo Holopainen.  Hän korostaa, että vanhentuneiden ja tehottomien toimintakäytäntöjen purkaminen sekä toiminnan ja palveluiden kohdentuminen hoitotulosten ja kansalaisten kannalta oikeisiin asioihin tuo myös kustannussäästöjä.  Meillä ei ole varaa tehdä asioita siten, että niitä joudutaan paikkailemaan jälkikäteen, Holopainen painottaa.

 

Hoitotyön tutkimussäätiön tunnettuus on Arja Holopaisen kauden aikana kasvanut ja toiminta laajentunut. Aloittaessaan tutkimusjohtajana 2008 Holopainen oli ainoa työntekijä ja Hotus oli kansallisesti melko tuntematon toimija. Vajaan kymmenen vuoden aikana toiminta on laajentunut merkittävästi. Holopainen jakaa kiitoksia kansallisille ja kansainvälisille yhteistyötahoille ja antaa itselleen pilke silmäkulmassa yhdestä asiasta erityiskiitosta.   - Jos missä olen ollut hyvä näinä vuosina, niin rekrytoinnissa!  Holopainen sanoo ja kiittelee vuolaasti henkilökuntaansa.

 

 

17. tunnustusapuraha Päivi Peltomaalle

 

Sairaanhoitajien koulutussäätiö jakoi 17. tunnustusapurahan  sairaanhoitajayrittäjä,   Päivi Peltomaalle tunnustuksena visionäärisestä, aktiivisesta, vastuullisesta ja aikaansaavasta toiminnasta sairaanhoitajana, terveyspalvelujen ja hoitotyön kehittäjänä sairaanhoitajayrittäjänä, kouluttajana sekä alansa oppikirjan ideoijana ja yhtenä kirjoittajana.  

Venny Snellmanin ajattelussa aikanaan tuli esille perinteiseen suomalaiseen sairaanhoitajakoulutukseen nähden vahvempi yhteiskunnallinen painotus. Yhteiskunnallinen vastuuntunto tarkoitti Venny Snellmanin johtaman Sairaanhoitajajärjestöjen koulutuskomitean (1945) toteamana, että ”sairaanhoitaja ymmärsi työnsä vaikutuksen ulottuvan yksilöiden välityksellä laajalle yhteiskuntaan”.

Meneillään olevaan SoTe- uudistuksen ajankohtaan sopii erinomaisesti vuoden  2017 Venny –tunnustus Päivi Peltomaalle. Päivi Peltomaa  ”ymmärtää työnsä vaikutuksen  ulottuvan yksilöiden välityksellä laajalle yhteiskuntaan.”  Hänellä on ollut ja on toimialaansa liittyviä useita luottamustoimia. Hän on  Suomen Yrittäjien Hyvinvointipalveluiden valiokunnan ja Suomen Yrittäjien Työttömyyskassan hallituksen jäsen. Hän on myös Sairaanhoitajayrittäjäyhdistyksen perustajajäsen ja puheenjohtaja; ollut alusta saakka ja on sitä edelleen. Yhdistyksen visio on olla ”itsenäinen, tulevaisuuteen katsova, tunnettu vaikuttaja sekä haluttu ja luotettava yhteistyökumppani”.  Arvoina ovat kumppanuus, vastuullisuus/luotettavuus, innovatiivisuus ja avoimuus.

Toiminnassaan Päivi Peltomaa on toteuttanut edustamansa yhdistyksen arvoja vaikuttamalla aktiivisesti ja konkreettisesti erilaisten palvelumahdollisuuksien järjestämiseen ja tarjoamiseen väestölle mm. palvelusetelin käyttöön ottamiseksi  ja sairaanhoitajayrittäjien suoraveloitussopimuksen saamiseksi KELAn kanssa.

Vuoden 2017 Venny edustaa hoitotyössä ja terveydenhuollossa  merkittävää tahoa yhteiskunnallisesti paitsi työllistymismahdollisuuksien näkökulmasta, ennen kaikkea juuri palvelutarjonnan vaihtoehtojen sekä palvelujen käyttäjän näkökulmasta. Päivi Peltomaan työ sairaanhoitajayrittäjänä on palveluvalikoimaa täydentävä ja  laajentava mahdollisuus ja edesauttaa  osaltaan näin kansalaisten valinnanvapautta SoTe-palvelutarjonnassa.